Aikeistani huolimatta tänään on pakko pitää lepopäivä. Keho anoo palautumista, tuntuu lyijynraskaalta eilisen rutistuksen jäljiltä.
Huomenna maratontreeni alkaa tosissaan. Ensimmäisenä on vuorossa kepeä 6,4 kilometrin veto. Koska elämässäni on muutakin kuin juokseminen, treenejä täytyy vähän soveltaa. Eli huomisen juoksun toteutan kärryjuoksuna, kun vien ja haen pojan päiväkerhosta.
Kärryjuoksu on sellaista, että lapset istuvat tuplarattaissa "päällekkäin", eli toinen ylä- ja toinen alaistuimella. Kärryt ovat kevyet, mutta varsinainen juokseminen kammottavan raskasta. Reitissä on loivia ylämäkiä, joiden aikana ei ole toiveitakaan puhumisesta. Kun poika yrittää jutella, äiti mutisee tuskissaan.
Kärryjuoksusta saa hyvin voimaa myös käsiin, ja lenkki ilman työntöjuhtana olemista tuntuu sen jälkeen erittäin kevyeltä.
Maanantaina on myös salipäivä lihasvoiman kartuttamiseksi, eli ehkäpä on ihan hyvä kuunnella kehoaan ja lepuuttaa tänään.
Kommentit
Lähetä kommentti