Running Diaries

Nyt on tyytyminen käpyttelyyn näiden koipien. Mehiläisen Liikuntaklinikan urheilulääkäri sanoi, että Hampurin maraton kannattaa jättää väliin. Koska a) vaikka elpyisinkin parissa viikossa, voimat saattaisivat silti kovassa rääkissä loppua kesken tai tulos olisi joka tapauksessa odotettua huonompi ja b) maratonin kaltainen suoritus voisi laukaista vielä pitkällisemmän ylikunnon, joka ei paranisikaan parissa viikossa. Hän nimittäin arveli minun selviävän parilla viikolla lepoa. Minulta otettiin verenkuva, josta näkyi, että kaikki on ihan kunnossa. Väsymykseni syynä ei ole yllättäen puhjennut anemia tai mikään muukaan hälyttävä. Hemoglobiini oli 122, mikä on minulle aika alhainen, mutta ei sekään oireita selitä.  Kihelmöinti joka puolella kehoa voi johtua totaalisesta ylirasitustilasta. Se voi myös olla hermostollinen oire liian vähäisestä B-vitamiinin saamisesta. Takareiden kireyden syynä on luultavasti piriformissyndrooma. Klinik.fi kertoo vaivasta näin: " Piri

Kiitos kuvasta Poppikselle! Viime perjantaina kävin maratonohjelman toisessa kuntotestissä. Olin raskaan Karhu-viestin jälkeen kuulostellut oloani ja käynyt seuraavana päivänä vain vitosen löysällä hölkällä metsässä ja kuntoradalla. Olin venytellyt ja rullaillut päivittäin ahkerasti, käynyt hierojallakin, mutta takareidet pysyivät kireinä ja kipeinä. Hierojalla ne olivat olleet miltei kosketusarat. Keskiviikkona oli sellainen olo, että tekee taas mieli juosta. Ohjelmassa oli kevyt 8k. Pää oli vastaanottavainen liikkumisen tuomille endorfiineille ja hikoilemiselle, mutta melko pian matkaan päästyäni totesin, että raskasta on, edelleen. Sykkeet nousivat nopeasti lähelle aerobista kynnystä, vaikka vauhti oli rauhallinen. Tuntuma vauhdista oli kyllä toinen, luulin juoksevani kovempaa mitä kello näytti. Neljän kilometrin jälkeen takareisissä alkoi tuntua taas enemmän, ja juokseminen muuttui askel askeleelta tuskaisemmaksi. Käsivarretkin alkoivat särkeä. Ajattelin, että jos juok

Blogissani on tekeillä kolme tekstiaihiota: 1) Karhu-viesti, 2) kuntotesti ja 3) ylirasitus. Tässä valossa kun aloitetaan ykkösestä, viestisuoritukseni asettuu vähän ymmärrettävämpään valoon. Mutta aloitetaan nyt sitten kisarapsasta, kun ei juoksemaankaan pääse. Luvassa vauhtia ja yllättäviä käänteitä. Viime lauantaina, aprillipäivänä, oli siis kauden ensimmäinen kisa, Karhu-viesti, jonka juoksimme jälleen miesten kunto- ja erikoisjoukkuesarjassa Raumalta Poriin. En ole tänä vuonna suunnitellut kisakalenteriani lainkaan, ainoastaan Hampuri ja kesän Nuts Pallas on lyöty lukkoon. Viime kesänä kisasin niin paljon, että tänä vuonna haluan ottaa vähän rennommin. Huhtikuun ekalle viikonlopulle olin kuitenkin miettinyt sunnuntaista Tulppaanijuoksua, joka Turun seudulla on tavannut avata kisakauden aina keväisin. Viime vuoden joukkueemme Mainiot Mailerit oli ehtinyt ilmoittaa minut viestiin, joka juostiin edellisenä päivänä. Matkaksi olivat valinneet minulle tällä kertaa ankkuriosuuden,